maanantai 14. joulukuuta 2015

Suhde hevosiin — ja kaikkeen muuhunkin


Vuoden aikana olen listannut niin paljon kirjoituksenaiheita että tuntuu vaikealta valita mistä aloittaisin, mutta tämä tuntui luonnolliselta tekstiltä ensimmäiseen postaukseen: kuinka suhtaudun hevosiini, miten näen ne ja miksi tulen kirjoittamaan miten kirjoitankaan.

Kun kerron elämästäni ja tallistani, muotoilen johonkin väliin aina lähes poikkeuksetta fraaseja "Minulla on tämmöinen ja tämmöinen hevonen" tai "omistan näin ja näin monta hevosta". Käyttämistäni lauseista huolimatta en osaa kuvitella hevosia - tai sen puoleen mitään muutakaan eläintä - omaisuudekseni. Eihän mitään elollista voi omistaa toinen kuin tuo itse! "Omistan" eläimeni samalla tavalla kuin esimerkiksi tyttöystävän voi "omistaa", kuulumme tavallaan yhteen mutta olemme kaksi erillistä elollista olentoa jolla kummallakin on oma elämä ja tahtonsa. Käytännössä katsoen olemme siis vain samaa tonttia asuttava yhteisö, ihmiset, hevoset, koirat, kissat ja kaikki muut.

Arvomaailmani juontaa siitä perusajatuksesta että kaikki elolliset ovat minulle samanarvoisia. Ihminen on eläin muiden joukossa, me loistamme omalla tavallamme älyssä, toiset eliöt toisissa. Esimerkiksi luonnossa omin vaistoin ja avuin selviytymisessä emme yllä läheskään suurimman osan tasolle (ihminen vs. karhu, kumpikohan lie pärjää korvessa paremmin). Kaikki tontillamme asuvat ovat siis yhdenvertaisia ja niin hevosen, koiran, ihmisen kuin kaninkin elämä on yhtä arvokas.

Niiden jotka miettivät nyt olenko aivan överi kettutyttöpoika joka laittaa eläimen ihmisen edelle, niin ei hätää, en. En laita elollisia tärkeysjärjestykseen ilman vakavia syitä, ihmisillä on ihmisten tarpeet ja hevosilla hevosten. Suomeksi tarkoitan siis sitä että minä en kuulu niihin joiden mielestä ratsastaminen on oikein tehtynäkin (!) hevosen hyväksikäyttämistä, tarha on vankila ja hevonen kuuluisi luontoon. Ei, minä pidän hyvällä omatunnolla hevoseni tallissa ja ratsastan, ajan, kisaan ja valmentaudun. Kunnia-asianani pidän sitä että koitan tehdä kaiken vain hevosille niin mukavaksi kuin suinkin, ehkeivät ne ratsastamisesta nauti mutta voin tehdä siitä edes mukavan hetken oppia, liikkua ja ansaita palkkioita. Yritän taata hevosilleni mahdollisimman hyvän hevosen elämän, ja silloin kun joudun toimimaan niiden luontoa vastaan esimerkiksi sulkemalla karsinaan, yritän tehdä siitä niin vähän epämiellyttävää kuin vain pystyn.

Tähän sekavaan sanaoksennukseen päätän ensimmäisen postaukseni. Kiitos ja anteeksi. :-)

2 kommenttia:

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisemista. Toisia parjaavia, mustamaalaavia tai muulla tavoin huonolla maulla kirjoitetut viestit eivät ymmärrettävästi pääse roskista pidemmälle — kirjoitathan kuten itsellesikin tahtoisit kirjoitettavan. :-)

Historiallisen ratsastuksen SM 2018 (kuvapläjäys)

⚔ Viikinkiratsun skill at arms-korkkaus! En mieluusti kirjoittaisi blogiin mitään henkilökohtaisia tai suoranaisesti omasta elämästäni ...