lauantai 2. joulukuuta 2017

Millainen on hyvä opettaja?

Tässä vuosien varrella mitä olen erilaisten opettajien ja valmentajien opissa käynyt, olen tehnyt yhden huomion: opettajan ratsastuksellinen taso ja/tai koulutustaso eivät välttämättä kerro mitään tunnin ja opetuksen laadusta. Olen ollut kokemuksen kautta pätevöityneiden ihmisten opissa ja kehittynyt paljon, kuin myös sm-kisaavan III-tason valmentajan opissa ilman mitään hyötyä.

Mistä tämä johtuu? Ei, en aio todellakaan alkaa väittämään että ohjaajan/opettajan/valmentajan tutkinto olisi turha, päin vastoin! Olen vain huomannut että auktoriteetin meriittilista ei välttämättä kerro mitään, vaan enemmänkin hänen tapansa suhtautua hevosiin ja ratsastukseen sekä opetusmetodit. Menin ratsuni kanssa vain takapakkia tuhlatessani aikaa valmentajalla, joka tahtoi minun ratsastavan tapojeni vastaisesti hyvin paljon pohjetta ja ohjaa käyttäen, ja joka ei tuntunut sukeltavan tarpeeksi hevosen pään sisään — ongelmat ratkaistiin raipalla ja pakottamalla sen sijaan että oltaisiin mietitty että mistä ongelmat lähtevät, ja pureuduttu niiden kitkemiseen juuriltaan. Hevonen muuttui haluttomaksi ja ryhtyi kulkemaan käsijarru päällä, jolloin raippa läiskyi vielä enemmän. Vauhti hiipui lisää, noidankehä oli valmis.

Masentuneena siitä miten "paska ja turhanpäiväinen ratsastaja" olin, lopetin valmennuksissa käymisen ja "akateemisen pipertelyn" kokonaan hetkeksi. Kunnes löysin uuden opettajan, jonka mielenmaisema osui yksiin kanssani. Hän ei kannusta pakottamaan, vaan hänen valmennuksissaan opin ratkomaan ongelmia hevosen vinkkelistä katsottuna. Hän ei ole kisannut "vakavissaan" eikä ole opiskellut valmentajaksi, mutta ratsuni piristyi ja alkoi liikkumaan omalla moottorilla. Opettaja otti minun kokemukseni hevosen käytöksestä tosissaan, eikä solahtanut perinteiseen "se vain perseilee, sun pitää laittaa se liikkumaan"-kommenttiin.

Elämässäni on ollut tusinoittain erilaisia opettajia, ja jos jaottelisin heidät virallisiin- ja epävirallisiin opettajiin, olisi lista aika erilainen kuin hyödylliset ja hyödyttömät.

Tämän pitkän alustuksen päätteeksi pääsen vihdoin asian ytimeen... Minun mielestäni tärkeimmät opetukseen vaikuttavat tekijät:

  1. Näkemysten samankaltaisuus. On paljon mielekkäämpi ottaa ohjeita vastaan ihmiseltä, joka suhtautuu ratsastukseen ja hevosiin samoin kanssasi. Minun kohdallani se tarkoittaa sitä, että ratsastus lähtee istunnasta ja siitä että hevosella on hyvä mieli: ratsastaja kertoo mitä pitää tehdä ja pysyy sitten poissa ratsunsa tieltä. 
  2. Hevosen ymmärtäminen. Tämä liippaa läheltä edellisen kanssa, mutta on niin tärkeä asia että erotin sen omakseen. Jos opetuksessa keskitytään vain teknisiin asioihin ja siihen mitä paljaalla silmällä nähdään, voidaan aikaansaada pahimmillaan lopullisia haittoja. Opettajan täytyisi osata nähdä tilanteet hevosen kautta, ja välittää tämä kyky myöskin oppilaalleen. Hän välttää vähentämästä hevosen oppimiskykyä stressaamalla, pyrkien pitämään ratsukon rentona. Hän ei yritä edetä liian nopeasti, eikä painosta hevosta — eikä myöskään ratsastajaa — liikaa.
  3. Ratsastajan ymmärtäminen. Opettajalla täytyy olla empatiakykyä myöskin oppilaitaan kohtaan. Hän osaa suhteuttaa opetuksensa sopivaksi niin räväköille kuin aroillekin ratsastajille, ottaen huomioon heidän vahvuutensa ja heikkoutensa sekä myös fyysiset ominaisuutensa. Hyvä opettaja ei yritä saada kaikkia oppilaitaan samaan muottiin. (Eikä hyvä oppilas kaikkia opettajia!)
  4. Kokemus. Huomaa, että kokemus ei välttämättä korreloi käytyjen koulujen kanssa. Tiivistäen vanhaan sanontaan, mestarin ja aloittelijan ero on se, että mestari on epäonnistunut tuhansia kertoja enemmän. 
  5. Koulutus. Viimeisenä ja vähäisimpänä, mutta ei silti aivan hyödyttömänä. Opiskelleella opettajalla on taito suunnitella opetus hyvin, hän tietää lakikiemurat ja mitä voi tehdä ja mitä ei, osaa toimia tilanteissa ja myös lukea tilanteita paremmin. Samat taidot voi omaksua toki vuosikymmenten aikana, mutta käymällä muutaman hassun vuoden koulutuksen säästää paljon omaa energiaa ja aikaa— miksi turhaan junnata, jos opettaminen on intohimo?
Kun kaikilla on hauskaa, ei oppia voi estää! :>
Tähän bloggaukseen ei ole lähteitä, sillä juttu on täysin omiin kokemuksiini sekä mielipiteisiini nojaava.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisemista. Toisia parjaavia, mustamaalaavia tai muulla tavoin huonolla maulla kirjoitetut viestit eivät ymmärrettävästi pääse roskista pidemmälle — kirjoitathan kuten itsellesikin tahtoisit kirjoitettavan. :-)

Historiallisen ratsastuksen SM 2018 (kuvapläjäys)

⚔ Viikinkiratsun skill at arms-korkkaus! En mieluusti kirjoittaisi blogiin mitään henkilökohtaisia tai suoranaisesti omasta elämästäni ...